PL EN


2019 | 75 | 211-230
Article title

KONTAKTY JĘZYKOWE W FINLANDII

Authors
Content
Title variants
EN
Language contacts in Finland
Languages of publication
PL
Abstracts
PL
Artykuł w ogólnym zarysie opisuje kontakty językowe mające miejsce w Finlandii w różnych okresach, począwszy od prehistorii po współczesność obejmującą obecną dekadę stulecia. Podkreśla się usankcjonowaną historycznie wielojęzyczność i wielokulturowość kraju. Postawiono tezę o silnych wpływach odmiennych języków na fińszczyznę będącą w różnym stadium rozwoju (tj. na prehistoryczne odmiany mówione prafińszczyzny, średniowieczny ludowy język Finów, nowofiński doby nowożytnej, jak też na współcześnie rozwarstwiony język, który cechuje dyglosja i tryglosja). Scharakteryzowano najnowsze zjawisko socjojęzykowe – interferencję języków migrantów w rozczłonkowanej odmianie mówionej języka fińskiego oraz rozwijających się żargonach miejskich. Obiektem analizy lingwistycznej objęto języki krajowe Finlandii oraz języki mniejszości etnicznych, w tym języki migowe (aspekt socjolingwistyczny). W artykule zawarto wzmiankę na temat najnowszych osiągnięć genetyki lingwistycznej.
EN
The article outlines linguistic contacts in Finland in different periods of time, from prehistory to the present day. It emphasizes the historically validated multilingualism and multiculturalism of the country. A thesis has been formulated concerning the strong influences of various languages on Finnish at various stages of its development (i.e. on prehistoric spoken Proto-Finnish, the medieval folk language of the Finns, Finnish of the modern era, as well as on the contemporary stratified language characterized by diglossia and triglossia). The author describes the latest sociolinguistic phenomena such as the interference of migrant languages with the stratified Finnish language and with its urban jargons. The analysis includes the national languages of Finland and languages of ethnic minorities, including sign languages (and their sociolinguistic aspect). The article refers to the latest developments in genetic linguistics.
Contributors
  • Uniwersytet Gdański,
References
  • Äidinkielenään kotimaisia kieliä puhuvien määrä väheni toisena vuotena peräkkäin. – Tilastokeskus 1.4.2016, http://www.stat.fi/til/vaerak/2015/vaerak_2015_2016-04-01_tie_001_fi.html (23.06.2016).
  • Aikio Ante, Aikio Aslak (2002): Suomalaisten fantastinen menneisyys. – Kaltio: Pohjoinen kulttuurilehti 3, http://www.kaltio.fi/vanhat/indexc3e8.html?362 (22.04.2019).
  • Besters-Dilger Juliane, Laakso Johanna: Bibliography of Slavic-Finno-Ugric language contacts,
  • https://homepage.univie.ac.at/Johanna.Laakso/slfubib.html (12.08.2018).
  • Bedretdin Kadriye, red. (2011): Kirjoituksia Suomen tataareista. – Jyväskylä: Suomen Itämainen seura.
  • Burtsoff Ari (2015): Karjalaa osaavien yhteisö on suuri. – Keskisuomalainen 12.06.2015.
  • Cavalli-Sforza Luigi Luca (2000): Genes, peoples, and languages. – New York: North Point Press.
  • Cavalli-Sforza Luigi Luca, Menozzi Paolo, Piazza Alberto (1994): The History and Geography of Human Genes. – Princeton (New Yersey): Princeton University Press.
  • Chapelle Albert de la (1999): Geenimutaatiot Suomen väestön juurten tutkimuksissa. – [w:] Paul Fogelberg (red.): Pohjan poluilla. Suomalaisten juuret nykytutkimuksen mukaan. – Helsinki: Societas Scientiarum Fennica, 307–310.
  • Dahl Östen, Koptjevska-Tamm Maria, red. (2001a): Circum-Baltic Languages. Vol. 1: Past and Present. – Amsterdam–Philadelphia: John Benjamins Publishing Company.
  • Dahl Östen, Koptjevska-Tamm Maria, red. (2001b): Circum-Baltic Languages. Vol. 2: Grammar and Typology. – Amsterdam–Philadelphia: John Benjamins Publishing.
  • Dahl Östen (2008): Kuinka eksoottinen kieli suomi on? – Virittäjä 4, 245–559.
  • Finnish Sign Language. – Ethnologue. Languages of the World. 18th ed., http://www.ethnologue.com/language/fse (10.09.2015).
  • Granqvist Kimmo (2011): Lyhyt Suomen romanikielen kielioppi. – Helsinki: Kotimaisten Kielten Tutkimuskeskus.
  • Granqvist Kimmo (2012): Romanikielen historiaa Suomessa. – [w:] Panu Pulma (red.): Suomen Romanien historia. – Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 272–287.
  • Granqvist Kimmo (2013): Romanikielen sanakirjatyö ja sen eettiset kysymykset. – [w:] Laura Tyysteri, Kaisa Lehtosalo (red.): Hyvä sanakirja. Tieteellisiä, käytännöllisiä ja eettisiä näkökulmia leksikografiaan. – Turku: Turun yliopisto, 77–93.
  • Granqvist Kimmo (2014): Sociological factors and constraints of use and status of Romani language in Finland. – Sociolinguistics workshop Tallinn April 25, 2014, http://www.academia.edu/7015918/Sociological_factors_and_constraints_of_use_and_status_of_Romani_language_in_Finland (12.09.2015).
  • Grünthal Riho (2007): Finnic languages and Baltic Sea language area. – Incontri Linguistici 30, 29–48.
  • Gustavson Helmer (1994): Runorna och det latinska språket. – [w:] S. Benneth [et al.] (red.): Runmärkt: från brev till klotter: runorna under medeltiden. – Stockholm: Carlsson Bokförlag, 127–141.
  • Häkkinen Kaisa (2004). Nykysuomen etymologinen sanakirja. – Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö.
  • Häkkinen Jaakko (2014a): Kielivyöhykkeet ja pakkoruotsi. – Uusi Suomi, 22.09.2014.
  • Häkkinen Jaakko (2014b): Kielet Suomessa kautta aikain, 08.08.2014.
  • Harjula Janne (2008): Arkeologia ja muuttuva keskiajan ja kirjallisen kulttuurin kuva. – Kasvatus & Aika 3 (2), 7–25.
  • Hedman Henry (2009): Suomen romanikieli. Sen asema yhteisössään, käyttö ja romanien kieliasenteet. – Helsinki: Kotimaisten Kielten Tutkimuskeskus.
  • Ikola Osmo (1988): ”Mikael Agricolan äidinkieli”, Mikael Agricolan kieli. – Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  • Itkonen Erkki, Kulonen Ulla-Maija, red. (2001): Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja 1–3. – Jyväskylä–Helsinki: Gummerus.
  • Jantunen Tommi (2003): Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. – Tampere: Finn Lectura.
  • Julku Kyösti (2002): Suomalaisten kaukaiset juuret. – Pohjoissuomalainen Aikakauslehti 3, 99–106.
  • Kallio Petri (1998a): Suomi(ttavia etymologioita). – Virittäjä 4, 613–620.
  • Kallio Petri (1998b): Vanhojen balttilaisten lainasanojen ajoittamisesta. – [w:] Johanna Laakso, Riho Grüntal (red.): Oekeeta asijoo. Commentationes Fenno-Ugricae in honorem Seppo Suhonen sexagenarii. – Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, 209–217.
  • Karlsson Fred (2017): Suomen kielet 1917–2017. – Seria Lingsoft Language Library. – Turku: Lingsoft Oy.
  • Kartushina Elena Aleksandrovna [Kартушина Елена Александровна] (2015): Tri ètapa formirovaniâ sovremennoj âzykovoj situacii v Finlândii [Три этапа формирования современной языковой
  • ситуации в Финляндии]. – Ežegodnik finno-ugorskih issledovanij [Eжегодник финно-угорских исследований] (Yearbook of Finno-Ugric Studies) 3, 19–35.
  • Kartushina Elena Aleksandrovna [Kартушина Елена Александровна] (2017): Mnogoâzyčie v âzykovom landšafte gorodskoj sredy (na primere goroda Helʹsinki) [Многоязычие в языковом ландшафте городской среды (на примере города Хельсинки)]. – Vestnik Vâtskogo gosudarstvennogo universiteta. Filologičeskie nauki [Вестник Вятского государственного университета. Филологические науки] 8, 71–75.
  • Kartushina Elena Aleksandrovna [Kартушина Елена Александровна] (2018): Âzykovoe planirovanie statusa minoritarnyh âzykov vusloviâh mnogoâzyčiâ (na primere Finlândii) [Языковое планирование статуса миноритарных языков в условиях многоязычия (на примере Финляндии)]. – Političeskaâ lingvistika [Политическая лингвистика] 2, 106–114.
  • Katsaus Suomen väestöön 2010: Lähes joka neljäs vieraskielinen puhuu äidinkielenään venäjää. – Tilastokeskus, http://www.stat.fi/til/vaerak/2010/01/vaerak_2010_01_2011-09-30_kat_001_fi.html (26.06.2016).
  • Kauhanen Erkki J. (2005): Kyökkisuomen sanasto. – Slangi.net, 18.08.2005, http://koti.mbnet.fi/joyhan/keitti.htm (1.01.2016).
  • Koivulehto Jorma (1990): Zu den ältesten Kontakten zwischen Ostseefinnisch und Balto-Slavisch. – Itämerensuomalaiset kielikontaktit. – Helsinki: KOTUS, 148–153.
  • Koivulehto Jorma (1993): Suomi. – Virittäjä 3, 400–408.
  • Koivusalo Esko (1988): Mikael Agricolan kieli. – Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  • Kulonen Ulla-Maija (2000): Kielen vuosituhannet. – Kielikello 1, 4–7.
  • Künnap Ago 2002: Main Language Shifts in the Uralic Language Group. – München: Lincom Europa.
  • Laakso Johanna (1996): Suomalaisten esihistoria kielitieteen valossa. – Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  • Laakso Johanna (1999): Pohjois-Euroopan väestön alkukysymyksiä kontaktilingvistiikan kannalta. – [w:] Paul Fogelberg (red.): Pohjan poluilla. Suomalaisten juuret nykytutkimuksen mukaan. – Helsinki: Societas Scientiarum Fennica, 53–57.
  • Laakso Johanna (2001): The Finnic languages. Circum-Baltic Languages. – [w:] Östen Dahl, Maria Koptjevska-Tamm (red.): Typology and Contact. Vol. 2. – Amsterdam–Philadelphia: John Benjamins Publishing, 179–214.
  • Laakso Johanna (2003): Is Finno-Ugristics gender-neutral? – Wiener elektronische Beiträge des Instituts für Finno-Ugristik, http://www.univie.ac.at/webfu/texte/laaksogender.pdf (01.01.2016).
  • Laakso Johanna (2011): Language contact in space and time: Perspectives and pitfalls in diachronic contact linguistics. – Hamburg: Helmut Buske Verlag.
  • Laakso Johanna (2013): Contact and the Finno-Ugric Languages. – [w:] Raymond Hickey (red.): The Handbook of Language Contact. – Malden, MA: Wiley-Blackwell, 598–612.
  • Länsimäki Maija (1994): Romanikieli on yksi Suomen vähemmistökielistä. – Kielikello 4, 30–31.
  • Lappalainen Tuula et al. (2006): Regional differences among the Finns: a Y-chromosomal perspective. – Gene 376 (2), 207–215.
  • Latomaa Sirkku, Nuolijärvi Pirkko (2002): The Language Situation i Finland. – Current Issues in Language Planning, 3: 2, 95–102.
  • Lehtinen Tapani (2007): Kielen vuosituhannet. – Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  • Leitzinger Antero (2006): Suomen Tataarit. Vuosina 1868–1944 muodostuneen muslimiyhteisön menestystarina. – Helsinki: East-West Books.
  • Leiwo Matti (1999): Puhutaanko 2000-luvulla suomea? Esitelmä Jyväskylässä, 8.4.1999, Suomen kielen laitos, Jyväskylän yliopisto. – Puhetta ja pohdintaa suomalaisuudesta. Näkökulmia suomalaisuuden tutkimukseen ja ymmärtämiseen, http://www.finnica.fi/seminaari/99/luennot/leiwo.htm (22.04.2019).
  • Mononen Kaarina (2013): Inkerinsuomalaisten suomen kielen käyttö Pietarissa ja sen lähialueella. – Helsinki: Helsingin yliopisto.
  • Muir Simo (2004): Yiddish in Helsinki: study of a colonial Yiddish dialect and culture. – Helsinki: Finnish Oriental Society.
  • Muir Simo (2009): Jiddišistä ruotsin kautta suomeen. – Virittäjä 4, 533–566.
  • Noińska Marta (2016): O pochodzeniu Europejczyków w świetle badań genetyki lingwistycznej. – [w:] Katarzyna Wojan (red.): Język, kultura i społeczeństwo Finlandii. – Gdańsk: Wydawnictwo Uniwersytetu Gdańskiego, 234–250.
  • Norio Reijo (1999): Mitä geenitutkimus voi kertoa suomalaisista? – [w:] Paul Fogelberg (red.): Pohjan poluilla. Suomalaisten juuret nykytutkimuksen mukaan. – Helsinki: Societas Scientiarum Fennica 1999, 297–306.
  • Palkki Riitta (2000): Abckiriasta almanakkaan: kirjoitetun suomen alkuvuosisadat. – Kielikello 1, https:// www.kielikello.fi/-/abckiriasta-almanakkaan-kirjoitetun-suomen-alkuvuosisadat (dostęp: 20.06.2018).
  • Paunonen Heikki (1995): Suomen kieli Helsingissä. Huomioita Helsingin puhekielen historiallisesta taustasta ja nykyvariaatiosta. – Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.
  • Räsänen Matti (2017): Satavuotiaan Suomen kielet. – Kielikello 4, https://www.kielikello.fi/-/satavuotiaan-suomen-kielet (dostęp: 20.06.2018).
  • Reuter Mikael (1996): Onko suomenruotsi ruotsia? – Helsingin Sanomat, 3.12.1996.
  • Reuter Mikael (2006): Toinen kotimainen kielemme – ruotsi vai suomenruotsi? – Helsingin Sanomat, 14.7.2006.
  • Saamelaiset. – Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 30.07.2015, https://www.thl.fi/fi/web/maahanmuuttajat-ja-monikulttuurisuus/vaestoryhmat/saamelaiset (23.06.2016).
  • Saami North (2013): Ethnologue. Languages of the World. 18th ed., http://www.ethnologue.com/language/sme (28.10.2015).
  • Saarikivi Janne (2000): Kontaktilähtöinen kielenmuutos, substraatti ja substraattinimistö. – Virittäjä 104, 393–415.
  • Salmi Eeva, Laakso Mikko (2005): Maahan lämpimään. Suomen viittomakielisten historia. – Helsinki: Kuurojen Liitto ry.
  • Salminen Tapio (1997): Multilinguality and written correspondence in the late medieval northern Baltics. Reflections of literacy and language in the communication between the Council of Reval and the Finnish bailiffs. – Zeitschrift des Mediävistenverbandes 2 (1), 151–162.
  • Salminen Tapio (2003): Unknown Hands, Trusted Men. Professional Writing in Finnish Medieval Town Administration. – [w:] Marjaana Niemi, Ville vuolanto (red.): Reclaiming the City. Innovation, Culture, Experience. – Helsinki: Finnish Literature Society, 99–120.
  • Savolainen Leena (2011): Suomen kaksi viittomakieltä. – Kielikello 3, 14–17.
  • Sosiaali- ja terveysministeriö 2009: Suomen romanipoliittinen ohjelma 2009: Työryhmän esitys. – Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009. – Helsinki.
  • Suurimmat vieraskielisten ryhmät vuosina 2009 ja 2010. – Tilastokeskus, http://www.stat.fi/til/vaerak/2010/01/vaerak_2010_01_2011-09-30_kat_001_fi.html (2.07.2016).
  • Tainio Liisa, Kallioniemi Arto (red.) (2019): Koulujen monet kielet ja uskonnot. Selvitys vähemmistöäidinkielten ja -uskontojen sekä suomi ja ruotsi toisena kielenä -opetuksen tilanteesta eri koulutusasteilla. – Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 11.
  • Tilastokeskus (2009), https://www.stat.fi/artikkelit/2009/art_2009-09-08_005.html (23.04.2019).
  • Tilastokeskus, 27.09.2013, http://www.stat.fi/til/vaerak/2012/01/vaerak_2012_01_2013-09-27_tie_001_fi.html (23.06.2016).
  • Tvaltvadze Levan (2013): Russkoâzyčnyh prizyvnikov v finskoj armii s každym godom vse bol’še [Русскоязычных призывников в финской армии с каждым годом все больше]. – Yle. Uutiset, 31.07.2013.
  • Uusi-Hallila Tuula (2006): Stadin slangi. – [w:] Kieli ja identiteetti. – Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 3–5.
  • Valtioneuvoston kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta (2006). – Helsinki: Oikeusministeriö, Libris Oy.
  • Wiik Kalevi (1995): The Baltic Sea Prosodic area revisited. – [w:] Seppo Suhonen (red.): Itämeren-suomalainen kulttuurialue. – Helsinki: Castrenianum, 75–90.
  • Wiik Kalevi (1996): Zeme – Häme – Saame – Suomi. – Virittäjä 2, 244–252.
  • Wiik Kalevi (1997): Suomi, Häme ja Saame. Edestakaisin lainautunut sana. – Hiidenkivi 6, 14–16.
  • Wiik Kalevi (2002): Eurooppalaisten juuret. – Jyväskylä: Atena.
  • Wiik Kalevi (2004): Suomalaisten juuret. – Jyväskylä: Atena.
  • Wiik Kalevi (2006): Who are the Finns. – [w:] M. Suominen [et al.] (red.): A Man of Measure: Festschrift in Honour of Fred Karlsson on his 60th Birthday a special supplement to SKY Journal of Linguistics 19, 97–108.
  • Wiik Kalevi (2008): Where Did European Men Come From. – Journal of Genetic Genealogy 4, 35–85.
  • Wojan Katarzyna (2016a): Język fiński w teorii i praktyce. – Gdańsk: Wydawnictwo Uniwersytetu Gdańskiego.
  • Wojan Katarzyna (2016b): Odmiany języka fińskiego. Finglish w różnych odsłonach. – Język. Komunikacja. Informacja 11, 279–294.
  • Wojan Katarzyna (2016c): Wielojęzyczna Finlandia. Mniejszości narodowe i ich języki we współczesnej Finlandii. – [w:] Beata Afeltowicz, Jolanta Miturska-Bojanowska, Harry Walter (red.): Dialog kultur i społeczeństw. – Szczecin: volumina.pl, 193–205.
  • Wojan Katarzyna (2016d): Współczesna sytuacja socjolingwistyczna Finlandii na tle zmian demograficznych. – [w:] Katarzyna Wojan (red.): Język, kultura i społeczeństwo Finlandii. – Gdańsk: Wydawnictwo Uniwersytetu Gdańskiego, 171–196.
  • Wojan Katarzyna (2016e): O Karelach i językach karelskich. – [w:] Katarzyna Wojan (red.): Język, kultura i społeczeństwo Finlandii. – Gdańsk: Wydawnictwo Uniwersytetu Gdańskiego, 197–233.
  • Wojan Katarzyna (2017): Dyglosja i tryglosja języka fińskiego w świetle sytuacji socjolingwistycznej Finlandii. – Biuletyn Polskiego Towarzystwa Językoznawczego 73, 195–209.
  • Wojan Katarzyna (2018a): Języki migowe w Finlandii. – [w:] Maria Sibińska, Hanna Dymel-Trzebiatowska (red.): Dialogi o kulturze. Kultury dialogu. – Gdańsk: Wydawnictwo Uniwersytetu Gdańskiego, 109–120.
  • Wojan Katarzyna (2018b): Sytuacja socjolingwistyczna współczesnej Finlandii. – [w:] Intellektualʹnaâ kulʹtura Belarusi: metodologičeskij kapital filosofii i kontury transdisciplinarnogo sinteza znaniâ [Интеллектуальная культура Беларуси: методологический капитал философии и контуры трансдисциплинарного синтеза знания]. – Nacionalʹnaâ Akademiâ nauk Belarusi. Institut filosofii NAN Belarusi [Национальная Академия наук Беларуси. Институт философии НАН Беларуси]. – Minsk: Izdatelʹstvo «Četyre četverti» [Минск: Издательствo «Четыре четверти»], 57–60
Document Type
Publication order reference
Identifiers
YADDA identifier
bwmeta1.element.desklight-7594b8d6-3435-4fe4-9c16-f71022162260
JavaScript is turned off in your web browser. Turn it on to take full advantage of this site, then refresh the page.