The importance of the teaching profession in 21st century Finland

• Authors: Päivi Atjonen
• Languages of publication: EN

Keywords

EN

teaching profession; teachers’ key competencies

• Publisher: Instytut Badań Edukacyjnych
• Journal: Edukacja
• Year: 2015
• Issue: 2(133)
• Pages: 5–23

Dates

published

2015-06-30

Contributors

author

Päivi Atjonen

• Philosophical Faculty, University of Eastern Finland

References

• Alila, S. (2014). Työnohjaus auttaa löytämään omia vahvuuksia ja …toimintakulttuurin luomisessa. Työnohjaus inklusiivisen opettajuuden tukena [Supervision as the support for inclusive teacherhood]. Acta Universitatis Lapponiensis, 277. Retrieved from https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/61684/Alila_ActaE%20144pdfA.pdf?sequence=4
• Atjonen, P. (2004a). Kasvatusta ja koulutusta koskeva ydinaines opettajankoulutuksessa [Core curriculum of education and instruction in teacher education]. In P. Atjonen and P. Väisänen (eds.), Osaava opettaja (pp. 15–30). Joensuu: University of Joensuu.
• Atjonen, P. (2004b). Pedagoginen etiikka koulukasvatuksen karttana ja kompassina. [Pedagogical ethics as the map and compass for education at schools]. Suomen kasvatustieteellinen seura. Kasvatusalan tutkimuksia 20.
• Atjonen, P. (2004c). With an open heart but clear head. Conceptualising pedagogical ethics. Lifelong Learning in Europe, IX(4), 238–245.
• Atjonen, P. (2009). Katso kauas nähdäksesi lähelle. Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä. [Teaching and guidance in changing environments]. Paper presented at symposium of teaching practice in the University of Tampere. 23.4.2009.
• Atjonen, P. (2013). Luokanopettajankoulutuksen akatemisoimisen ensiaskeleita [First steps in making class teacher education academic]. In P. Atjonen (ed.). Työ arvonsa ansaitsee (pp. 10–19). Oulu: University of Oulu.
• Atjonen, P. (2014). School-focused evaluation in focus: Finnish teachers’ experiences of internal and external evaluation as a tool for school development. Nordic Studies in Education, 35(4), 279–298.
• Atjonen, P. Korkeakoski, E. and Mehtäläinen, J. (2011). Key pedagogical principles, their major obstacles and successful pedagogical events. Teachers and Teaching: Theory and Practice, 17(3), 273–288.
• Belt, A. (2013). Kun työrauha horjuu: kotitalousopettajien käsityksiä työrauhahäiriöistä ja niiden taustatekijöistä [When working peace falters]. Acta Universitatis Ouluensis, 135. Retrieved from http://herkules.oulu.fi/isbn9789526202372/isbn9789526202372.pdf
• Blomberg, S. (2008). Noviisiopettajana peruskoulussa [As a novice teacher at comprehensive school]. Tutkimuksia, 291. Helsinki: Helsingin yliopisto.
• Cohen, R. (2013). The low status of teachers: the global epidemic? Inquiry, ideas and research Smith college. Retrieved from http://www.smith.edu/insight/stories/teaching.php
• Craig, C. and Ross, V. (2008). Cultivating the image of teachers as curriculum makers. In F. Connelly, M. Fang He and J. Phillion (eds.), The Sage handbook of curriculum and instruction (pp. 282–305). Los Angeles: Sage.
• Day, C. (2004). A passion for teaching. London: Falmer.
• Dede, C. (2007). Transforming education for the 21st century: new pedagogies that help all students attain sophisticated learning outcome. Cambridge: Harvard University Press.
• Enlund, E., Luokkanen, M. and Feldt, T. (2013). Opettajien eettinen kuormittuneisuus ja eettisten dilemmojen sisällöt [Teachers’ ethical strain and the contents of their ethical dilemmas]. Psykologia, 48(3), 176–195.
• Hargreaves, L., Cunningham, M., Hansen, A., McIntyre, D. and Oliver, C. (2007). The status of teachers and the teaching profession in England: views from inside and outside the profession. Research reports 831A. Retrieved from http://www.educ.cam.ac.uk/research/projects/teacherstatus/Summaryreport_25Jan07_print_ready_version.pdf
• Heikkinen, H. L. T., Jokinen, H. and Tynjälä, P. (eds.). (2012). Peer-group mentoring for teacher development. New York: Routledge.
• Helin, M. (2014). Opettajien ammatillisen kehittymisen jatkumo − yliopiston ja koulujen kumppanuus. [Teachers’ professional development as a continuum − Educational partnership between the university and schools]. Tutkimuksia, 353. Helsinki: Helsingin yliopisto.
• Jyrhämä, R. and Maaranen, K. (2012). Research-orientation in a teacher’s work. In H. Niemi, A. Toom and A. Kallioniemi (eds.), The principles and practices of teaching and learning in Finnish schools (pp. 97–112). Rotterdam: Sense.
• Jyrhämä, R. and Syrjäläinen, E. (2009). Ohjaussuhde, ohjaajan roolit ja pedagoginen ajattelu opetusharjoittelussa [Mentoring relationship, mentor’s roles and pedagogical thinking for teaching practice periods]. Kasvatus, 40(5), 417–431.
• Kangasniemi, J., Hämäläinen, K. and Kyrö, M. (2013). Opettajien osallistuminen jatko- ja täydennyskoulutukseen, asiantuntijavaihtoon sekä työelämäjaksoille. [Teachers’ participation in in-service education, expert exchanges and work-life periods] In T. Kumpulainen (ed.), Opettajat Suomessa 2013 (pp. 141–162). Opetushallitus. Koulutuksen seurantaraportit, 8. Retrieved from http://www.oph.fi/download/156282_opettajat_suomessa_2013.pdf
• Kansanen, P. (2004). Opetuksen käsitemaailma. [Concepts of teaching]. Jyväskylä: PS-kustannus.
• Kansanen, P. (2007). Research-based teacher education. In R. Jakku-Sihvonen and H. Niemi (eds.), Education as a societal contributor (pp. 131–146). New York: Peter Lang.
• Kansanen, P., Tirri, K., Meri, M., Krokfors, L., Husu, J. and Jyrhämä, R. (2000). Teachers’ pedagogical thinking. New York: Peter Lang.
• Knight, G. (2008). Issues and alternatives of educational philosophy. Michigan: Perrien Springs.
• Kovalainen, M. (2013). The social construction of learning and teaching in a classroom community of inquiry. Acta Universitatis Ouluensis, 132. Retrieved from http://herkules.oulu.fi/isbn9789526202020/isbn9789526202020.pdf
• Krokfors, L., Kynäslahti, H., Stenberg, K., Toom, A., Maaranen, K., Jyrhämä, R., Byman, R. and Kansanen, P. (2011). Investigating Finnish teacher educators’ views on research-based teacher education. Teaching Education, 22(1), 1−13.
• Kumpulainen, T. (ed.). (2013). Opettajat Suomessa 2013 [Teachers in Finland 2013]. Opetushallitus. Koulutuksen seurantaraportit, 8. Retrieved from http://www.oph.fi/download/156282_opettajat_suomessa_2013.pdf
• Kyrö, M. (2013). Finnish teachers in international comparisons. In T. Kumpulainen (ed.), Opettajat Suomessa 2013 (pp. 163–170). Opetushallitus. Koulutuksen seurantaraportit, 8. Retrieved from http://www.oph.fi/download/156282_opettajat_suomessa_2013.pdf
• Lapinoja, K-P. (2006). Opettajan kadonnutta autonomiaa etsimässä [In search of a lost teacher autonomy]. Chydenius-instituutin tutkimuksia, 2. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Retrieved from: https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/18016/951-39-2541-2.pdf?sequence=1
• Leithwood, K. (2008). Should educational leadership focus on best practices or next practices? Journal of Educational Change, 9(1), 71–75.
• Mäkelä, K. (2014). PE teachers’ job satisfaction, turnover, and intention to stay or leave the profession. Studies in Sport, Physical Education and Health, 208. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Retrieved from https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/44283/978-951-39-5767-4_vaitos04102014.pdf?sequence=1
• Ministry of Education (2007). Opettajankoulutus 2020. [Teacher education in 2020] Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä, 44. Retrieved from http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2007/liitteet/tr44.pdf?lang=fi
• National Academy of Higher Education (2014). Teaching as a profession. Professional competency enhancement program for teachers (PCEPT). Retrieved from http://www.hec.gov.pk/InsideHEC/Divisions/LearningInnovation/Documents/Teaching%20as%20Profession.pdf
• Niemi, H. (2012). The societal factors contributing to education and schooling in Finland. In H. Niemi, A. Toom and A. Kallioniemi (eds.), The principles and practices of teaching and learning in Finnish schools (pp. 19–38). Rotterdam: Sense.
• Niemi, H. and Lavonen, J. (2012). Evaluation for improvements in Finnish teacher education. In J. Harford, B. Hudson and H. Niemi (toim.), Quality assurance and teacher education: international challenges and expectations (pp. 159–185). Oxford: Peter Lang,
• Nusche, D. (2013). Teacher appraisal: enhancing teacher professionalism. In Organisation for Economic Co-operation and Development, Synergies for better learning. An international perspective on evaluation and assessment (pp. 271–351). Paris: OECD Publishing
• Nyyssölä, K. and Jakku-Sihvonen, R. (2009). Johtopäätöksiä [Conclusions]. In K. Nyyssölä and R. Jakku-Sihvonen (eds.), Alueellinen vaihtelu koulutuksessa: Temaattinen tarkastelu alueellisen tasa-arvon näkökulmasta (pp. 213–220). Helsinki: Edita.
• Onnismaa, J. (2010). Opettajien työhyvinvointi. [Teachers’ well-being at work]. Katsaus opettajien työhyvinvointitutkimuksiin 2004−2009. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset, 1. Retrieved from http://www.oph.fi/download/124603_Opettajien_tyohyvinvointi.pdf
• Organisation for Economic Co-operation and Development (2014). Talis 2013 results. An international perspective on teaching and learning. Retrieved from http://www.keepeek.com/Digital-Asset-Management/oecd/education/talis-2013-results_9789264196261-en#page1
• Patton, M. (2011). Developmental evaluation. Applying complexity concepts to enhance innovation and use. New York: Guilford press.
• Piesanen, E., Kiviniemi, U. and Valkonen, S. (2007). Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman seuranta ja arviointi. [Follow-up and evaluation of the teacher education development programme]. Opettajien täydennyskoulutus 2005 ja seuranta 1998–2005 oppiaineittain ja oppialoittain eri oppilaitosmuodoissa. Koulutuksen tutkimuslaitos. Tutkimusselosteita, 38.Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Retrieved from https://ktl.jyu.fi/img/portal/9021/G038.pdf
• Reeves, D. (2010). Transforming professional development into student results. Alexandria: ACSD.
• Salo, P. (2014). Rehtoreiden monialaiset kompetenssit puntarissa [The diversified competencies of principals]. Hallinnon tutkimus, 33(4), 35 –365.
• Siljander, P. (2007). Education and ‘Bildung’ in modern society. Developmental trends of Finnish educational and sociocultural processes. In R. Jakku-Sihvonen and H. Niemi, Educational sciences as societal contribution (pp. 71–89). Frankfurt am Main: Peter Lang.
• Siljander, P. (2014). Systemaattinen johdatus kasvatustieteeseen [Systematic introduction to education]. Tampere: Vastapaino.
• Simola, H., Rinne, R., Varjo, J. and Kauko, J. (2013). The paradox of the education race: how to win the ranking game by sailing to headwind. Journal of Education Policy, 28(5), 612–633.
• Stanulis, R., Little, S. and Wibbens, E. (2012). Intensive mentoring that contributes to change in beginning elementary teachers’ learning to lead classroom discussions. Teacher and Teacher Education, 28(1), 32−43.
• Syrjäläinen, E., Jyrhämä, R. and Haverinen, L. (2004). Praktikumikäsikirja [Handbook of practicum]. Studia Pædagogica, 33. Helsinki: University of Helsinki.
• Toom, A. and Husu, J. (2012). Finnish teachers as “makers of the many”. Balancing between broad pedagogical freedom and responsibility. In H. Niemi, A. Toom and A. Kallioniemi (eds.), The principles and practices of teaching and learning in Finnish schools (pp. 38–54). Rotterdam: Sense.
• Vainikainen, M-P. (2014). Finnish primary school pupils’ performance in learning to learn assessments: A longitudinal perspective on educational equity. Research Report, 360. Helsinki: University of Helsinki. Department of Teacher of Education.
• Välijärvi, J. (2000). Kohti avointa opettajuutta [Towards open teacherhood]. In J. Välijärvi (toim.), Koulu maailmassa – maailma koulussa (pp. 157–181). Helsinki: Opetushallitus.
• Värri, V-M. (2007). Kasvatus hyvään – hyvä kasvatus. [Education for good – Good education]. Keuruu: Otava.
• Veijola, A. (2013). Pedagogisen ajattelun kehittyminen aineenopettajakoulutuksessa. [Development of pedagogical thinking in subject teachers’ education]. Jyväskylä Studies in Education, psychology and social research, 478. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Retrieved from: https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/42139/978-951-39-5350-8.pdf?sequence=2
• Virtanen, M. (2013). Opettajan emotionaalinen kompetenssi. [The emotional competency of teachers]. Acta Universitatis Tamperensis, 1823. Tampere: Tampereen Ylopisto. Retrieved from https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/68112/978-951-44-9108-5.pdf?sequence=1
• Wermke, W. (2013). Development and autonomy: conceptualising teachers’ continuing professional development in different national contexts. Stockholm: Stockholm University, Department of Education.
• Wilson, N. (2008). Teachers expanding pedagogical content knowledge: learning about formative assessment together. Journal of In-service Education, 34(3), 283−298.

Notes

http://www.edukacja.ibe.edu.pl/images/numery/2015/2-1-atjonen-importance-of-teaching-proffession.pdf

Identifiers

ISSN

0239-6858